Isä kantaa kädessään kirjan ja toteaa, että se pitäisi lukea. Tykkäisin kuulemma. Silmäilen kannet, takakansi kuvineen vie jo ajatusmatkalle. Luen johdannon ja se on menoa. Hetken kuluttua lämmitän kupposen kuumaa, kaivan kassista paksun villapaidan esille. Vilunväreet kulkee kautta kehon. En malta lopettaa vaikka kello raksuttaa seinällä jo liikoja. Tiedättehän, vielä yksi aukeama ennen kuin menen nukkumaan.. Vielä tämä yksi, se viimeinen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti